Varhaiskasvatus on yksi yhteiskunnan kulmakivistä ja sen merkitys lapsen kehitykselle on tutkitusti kiistaton. Laki määrittää varhaiskasvatuksen lapsen suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaksi kokonaisuudeksi, jossa painottuu erityisesti pedagogiikkaa. Lain lisäksi varhaiskasvatusta ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, josta on lakiuudistusten jälkeen tullut normiohjaava asiakirja.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) raporteissa on painotettu, että vain laadukas varhaiskasvatus tuottaa positiivisia vaikutuksia. Laadukkaan varhaiskasvatuksen keskeisin tekijä on pedagogisesti koulutettu henkilökunta.
Opettajapula – mitä ratkaisuja on mietitty vai onko mitään?
Jo vuosia jatkunut opettajapula ja hankaluudet ammattitaitoisten opettajien saatavuudessa ovat asettaneet varhaiskasvatuksen tulevaisuuden haasteen eteen. Erityisesti yliopistokoulutettujen opettajien saatavuus on heikentynyt koko Suomessa, ei vain pääkaupunkiseudulla. Tilanne kääntyi meidän alueellamme merkittävästi huonompaan suuntaan, kun Savonlinnan opettajakoulutus lakkautettiin.
Opettajapula ei ole mikään uusi asia, vaan tämä on jo vuosia jatkunut haaste. Se, miksi asialle ei ole tehty juuri mitään, on aiheellinen kysymys. Varhaiskasvatuksen opettajapulaan 70-luvulla reagoitiin niin, että sosiaalikasvattajat ja myöhemmin sosionomit ovat saivat kelpoisuuden opettajan tehtävään. Eipä tämäkään ole auttanut, vaan tilanne on vain pahentunut. Yliopistokoulutuspaikkojen määrää ei ole nostettu vuosiin niin paljon kuin olisi pitänyt. Kuitenkin ihan viime vuosina on poikkeusrahoituksella saatu aloituspaikkoja lisää ja nyt on viimein saatu pysyvästi lisää aloituspaikkoja. Pula osaavasta työvoimasta on niin valtava, että tämä tilanne ei hetkessä helpotu.
Kelpoisuusehdot- näpit irti näistä
Yhtenä ratkaisuna opettajapulaan on esitetty kelpoisuusehtojen alentamista. Tämä ei ole mikään uusi avaus, vaan tähän palataan säännöllisesti. On vaikea ymmärtää, että varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustason laskulla saataisiin säilytettyä lain asettamat varhaiskasvatuksen laadun vaatimukset. Mikä arvostus annetaan varhaiskasvatukselle tai ymmärretäänkö sen vaikuttavuus esim. oppimisen haasteiden havaitsemiseen ja tuen antamiseen varhaisessa vaiheessa, jos koulutustasoa ollaan valmiita laskemaan?
Nykyhallituksen esitys päiväkodinjohtajien kelpoisuuden alentamisesta on huolestuttava. Päiväkotien ja varhaiskasvatuksen laadukkaan toiminnan takaamiseksi tarvitaan päteviä ja pedagogisia johtajia. Vastuu päiväkodin pedagogisesta toiminnasta on päiväkodinjohtajalla: miten tämä vastuu voidaan toteuttaa ilman pedagogista koulutusta? Päiväkodinjohtajien maisterikelpoisuus on säilytettävä tulevaisuuden tavoitteena!
Kelpoisuusehtojen alentamisella ei saavuteta niitä tuloksia, joita Suomi tarvitsee kasvatuksen ja opetuksen kehittymisessä. Laadukas, pedagoginen varhaiskasvatus on avainasemassa tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamisessa. Se luo vahvan pohjan lapsen oppimiselle ja kehitykselle ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle aikuisuuteen. Suomen on panostettava pedagogisen koulutuksen saaneisiin ammattilaisiin, vahvaan johtamisen sekä tutkimusperusteiseen kehittämiseen, jotta voimme varmistaa, että jokainen lapsi saa parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen.
Päättäjille sekä valtakunnallisesti että paikallisesti tulee painottaa, että näiden lasten lapsuus ja tulevaisuuden perusteiden rakentaminen tapahtuu nyt! He eivät voi odottaa sitä jotain parempaa aikaa….
Nina Jussi-Pekka
Päiväkodinjohtaja
OAJ:n Etelä-Savon alueyhdistyksen varapuheenjohtaja