Alueasiamies / Alueasiantuntija | 5.2.2021

Blogin kirjoittaja harjoittelee

Tänään oltiin jänskän äärellä. Viime vuonna OAJ:n Etelä-Savon alueyhdistyksen uudet nettisivut avattiin ja tänään tiedotustiimin jäsenet ryhtyivät syventymään sivujen päivittämiseen. Harjoiteltiin tapahtuman luomista, kuvan lisäämistä ja nyt siis tätä: Blogin kirjoitusta.

Koronavuosi on tuonut tullessaan elämään uuden normaalin. Siihen kuuluu mm. pidättäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä ja kasvojen paljastamisesta oman perheen ulkopuolella. Löytäessään itsensä kaupasta ilman maskia nykyään jo automaattisesti tuijottelee kengän kärkiä, poistuu äkkiä paikalta ja pahoittelee työntekijöille mokaansa kassalla. Niinpä huomasimme tiedotustiimin tapaamisessa, että villit bileet on pystyssä vähällä: neljä ihmistä hakee perjantaina takeaway ruoan tietokoneen ääreen, riisuu maskinsa ja kuulee monen ihmisen naurua yhtä aikaa. Joutuu ihan miettimään, että onko soveliasta kertoa tällaisesta ilonpidosta julkisesti. Nyt, kun kerran ryhdyttiin elämään vaarallista elämää, päätin ottaa tämän riskin ja tunnustan tekomme. Eihän sitä tiedä, että jos joku vaikka lukisi tämän blogitekstin ja sen seurauksena erittäin laimeaa ja vaisua elämää tähän saakka viettäneet nettisivumme nousisivat lööppeihin. Ehkä sitten suhtautuisimme tilanteeseen kuin Vesa Keskinen ja toteaisimme, että aivan kaikki julkisuus on mainosta. Rinta rottingilla leikkaisimme artikkelit lööppilehdestä leikekirjaamme ja kirjoittaisimme toimintakertomukseen vuodelle 2021, että vihdoinkin karistimme niskoiltamme pölyttyneen sisäpiirin maineen ja OAJ:n Etelä-Savon alueyhdistys lisäsi tunnettavuuttaan laajemmalle joukolle. Aika näyttää.

Kaiken kaikkiaan näkyväksi tuleminen on aina jonkinlainen riski. Näkymätöntä ei huomata, siitä ei keskustella ja riski tulla arvostelluksi ja kritisoiduksi on pieni. Vaatimaton on kaunista todetaan myös sanonnassa. Hyvin käyttäytyvä on hiljaa. Onnettomuuspaikalla täytyy kuitenkin olla aina eniten huolissaan ihmisistä, jotka ovat hiljaa. Uhri, joka huutaa oikein lujaa on vielä hyvässä hapessa, mutta viimeisestä henkäyksestä ei kuulu enää mitään.

Viime ajat ovat olleet monella tavalla rankkoja opetusalalla. Ei ole suurta liioittelua sanoa, että monet kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset ovat viime vuosina pelastautuneet ongelmasta toisensa jälkeen. Työaika ja palkkaus ovat olleet alimitoitettuja suhteessa vaatimuksiin ja haasteisiin, joita opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille on asetettu. Sisäilmaongelmat ovat syöneet monien terveyttä ja jaksamista, sen jälkeen parakit ja uusien tilojen suunnittelut, muutot, erityisopetuksen muutokset, uudistuvat opetussuunnitelmat, laajeneva opetusvelvollisuus, tieto- ja viestintäteknologian alituinen muutos, jatkuva haku, lakkautettavat yksiköt, organisaatiouudistukset ja moni muu asia ovat kuormittaneet tällä vuosituhannella satoja ellei tuhansia opettajia Etelä-Savossakin. Näiden kaikkien haasteiden jälkeen ja lomassa hypimme yhdessä yössä etäopettajiksi laatien tehtäviä verkkoon pikkutunneilla.

Kyllä, olen totisesti sitä mieltä, että opettajat ovat ansainneet nyt oman merkkivuotensa ja OAJ:n hallitus myönsi Vuoden koulutusvaikuttaja 2020 -tunnustuksen suomalaisille opettajille erittäin perustellusti. Opettajien työ on aina ollut tärkeää, sillä vain kasvatuksen ja koulutuksen myötä meillä on demokraattinen sivistysvaltio ja viime aikojen tapahtumat maailmalla ovat konkretisoineet hyvin sen miten tärkeää se on. Pidetään siis kiinni tavoitteista, joilla jokainen opiskelija saisi jatkossakin mahdollisimman hyvät tiedot ja taidot työelämään. Niihin kuuluvat yhtälailla perinteisten oppiaineiden sisällöt kuin nykyteknologiankin hallinta. Perustietojen ja taitojen tulee olla kuitenkin aina se kivijalka, johon ryhdymme rakentamaan.

Nostetaan siis näkyviin ja kuuluviin kasvatuksen ja koulutuksen tärkeys silläkin uhalla, että se aiheuttaisi myös kritiikkiä. Pian valittavien kunnanvaltuutettujenkin tulee ymmärtää, että koulutukseen panostaminen on aina kehitystä. Hyvät lähikoulut ja päiväkodit houkuttelevat Etelä-Savoon lapsiperheitä. Ihmiset muuttavat herkimmin perustaessaan perhettä. Siinä on se sauma, johon meidän tulee iskeä houkutellaksemme tänne lisää ihmisiä. Etelä-Savon tulisi profiloitua lapsiperheiden paratiisiksi, sillä jos koulutetuilla vanhemmilla on vaihtoehtona kaksi työpaikkaa he valitsevat sen, jonka lähellä on päiväkoti, posti ja pururata. Jos nämä kaikki ovat suomalaisessa järvimaisemassa ja parin tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta, kuinka mikään estää meitä kääntämästä kehitystä muuttovoittoiseksi, sillä jokainen koulutettu ihminen tuo mukanaan ainakin sata ideaa, joista osa poikii aina uusia työpaikkoja.

#koulutusratkaisee

Blogin kirjoittaja harjoittelee

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut

Blogin kirjoittaja harjoittelee

// Uutiset

// Tapahtumat

// Yhdistyksemme

// Oikopolut

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut