”Me käymme joulun viettohon, taas kuusin kynttilöin.” Tämä Mauno Isolan 1930 luvun alussa sanoittama joululaulu on meille kaikille tuttu. Ainakin minulle perinteiset vanhat joululaulut ovat niitä, jotka tuovat sitä aitoa joulun tuntua. Toki monet uudemmatkin viime vuosikymmenten joululaulut kuten vaikka Do they Know it´s Christmas vuodelta 1984 kuuluvat jouluuni.
Nuo kaksi joululaulua saivat minut pohtimaan ajan kulumista ja menneitä vuosikymmeniä. Samalla jäin pohtimaan vuosikymmenten aikana tapahtuneita asioita ja muutoksia.
Suomi täytti itsenäisyyspäivänä 106 vuotta ja on luonnollisesti muuttunut valtavasti vuosien ja vuosikymmenten aikana. Maatalousvaltainen yhteiskunta teollistui ja myöhemmin digitalisoitui nykyiseksi tietoyhteiskunnaksi. Yhteiskuntaa on rakennettu niin, että se pyrkii huolehtimaan kaikista jäsenistään ja tarjoamaan hyvät mahdollisuudet elämään suomessa mm. hyvään terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Haasteitakin suomella on ollut ja on edelleen. Väestö ikääntyy ja syntyvyys on laskenut liian alas. Valtio, kunnat ja sotealueet tuskailevat talouden realiteettien kanssa. Menoja on, mutta rahaa paljon vähemmän. Säästöjä täytyy siis tehdä. Mutta mistä säästämme? Tehdäänpä leikkauksia melkeinpä mistä vain, vaikuttavat ne negatiivisesti moneen suomalaiseen. En halua, eikä tehtäväni onneksi olekaan etsiä säästökohteita tai luoda leikkauslistoja. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että säästötoimia tehtäessä ei tehtäisi säästöjä, jotka heikentävät tulevaisuuden suomea. Opettajana haluan muistuttaa koulutusleikkausten ja säästöjen negatiivisesta vaikutuksesta. Leikkaukset tai tekemättä jätetyt panostukset näkyvät aina tulevaisuudessa. Usein kalliimpina, kuin alkuperäinen panostus.
Kevään eduskuntavaalien alla ja myös vaalien jälkeen koulutuksen merkitystä on korostettu ja panostuksia luvattu. Käytännössä koulutuksen merkitys on monin paikoin aika lailla unohtunut, kun julki tulleita säästölistoja ja keskustelua tarkastelee. Vain osaajat pitävät suomen elinvoimaisen ja kilpailukykyisenä tulevaisuudessa ja Pisa tutkimuksen käyrien kulma on käännettävä ylöspäin. Muuhun meillä ei ole varaa.
En kuitenkaan halua vaipua synkkyyteen. Hei tonttu ukot hyppikää joululaulussa, joka on alun perin ruotsalainen juomalaulu, on kyllä kohta ”Hetken kestää elämää. Ja sekin synkkää ja ikävää”. Näin en itse ajattele. Joulu on tulossa ja työntäytteinen ja raskaskin vuosi 2023 on lopuillaan. Nyt levätään ja kerätään voimia ensivuodelle. Me teemme työtä, josta voimme olla ylpeitä ja jolla on aidosti merkitystä. Muistetaan se tänäkin jouluna.
Hyvää joulunaikaa kaikille tutun Joulumaa kappaleen sanoin.
Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä
Jorma Flinkman
puheenjohtaja